Pallean mahdollisimman optimaalinen toiminta on valtavan merkityksellistä terveytemme kannalta. Ensimmäisenä mieleen tulee tietenkin sen merkitys keuhkohengityksessä: pallean liike siirtää ilmaa keuhkoihin joiden kautta happi pääsee siirtymään verenkiertoon. Tehokas palleahengitys ja tätä kautta tehokas keuhkohengitys edesauttaa myös soluhengitystä eli jokaisen solun aineenvaihduntaa ja tätä kautta jokaisen solun terveyttä.
Tämän lisäksi pallea on yksi kehomme tärkeimmistä nestepumpuista. Nimenomaan pallean toiminta säätelee rintaontelon ja vatsaontelon paineenvaihteluita sekä tasapainoa näiden paineiden välillä. Tämä tasapaino on tärkeää esimerkiksi selän hyvinvoinnin kannalta. Usein selkäkipujen kanssa ajatellaan ensimmäisenä, että vatsalihakset ovat heikot, mutta jos rinta- ja vatsaontelon paineenvaihtelu on pielessä, ei vahvoistakaan vatsalihaksista ole kovin paljon hyötyä. Pallea myös kiinnittyy lannerangan nikamiin noin L1-L3 tasoille ja sen toiminnalla on tätäkin kautta suora yhteys selän hyvinvointiin. Toimivalla palleahengityksellä on tutkitusti vaikutusta selkäkivun hoidossa.
Lisäksi pallean läpi kulkevat kehomme isoimmat verisuonet: vena cava inferior (alaonttolaskimo), tärkein valotimoverisuonemme aortta sekä näiden lisäksi myös ruokatorvi. On helppo kuvitella millaisen paineen toispuoleisesti jännittynyt pallea voi aiheuttaa esimerkiksi aortalle ja millaisia hyvin laaja-alaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi sisäelinten verenkierrolle. Heikosti toimiva pallea ei myöskään jaksa toimia riittävänä laskimoveripumppuna alaraajoille, jolloin niihin voi kertyä turvotusta.
Hyvin toimiva palleahengitys hieroo sisäelimiä ja pitää myös huolta ruoansulatuksesta. Palleaan kiinnittyy ja sen lähellä on useita vitaaleja elimiämme: mm. maksa, mahalaukku, paksusuoli, keuhkojen pleura eli keuhkopussi sekä sydän sitä ympäröivän mediastinumin eli välikarsinan kautta.
Lisäksi pallean läpi kulkee tärkein parasympaattinen eli rauhoittava hermomme vagus, eli kiertäjähermo, joka säätelee mm ruoansulatuselimistömme toimintaa. Palleahengitys stimuloi vagusta, kun taas esimerkiksi huonosta istuma-asennosta ja stressistä johtuva ohuempi hengittäminen ei tue vagushermon toimintaa riittävästi. Rauhallinen uloshengitys myös tukee sydämen rauhallisempaa rytmiä ja saa tätä kautta kehossa aikaan parasympaattisen vasteen. Palleahengityksen merkitys autonomisen hermoston säätelyssä on näin ollen merkittävä. Tämä korostuu esimerkiksi kivun yhteydessä: kivussa ja stressissä pallea jännittyy ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Kun taas käänteisesti rauhallinen syvä hengitys vähentää stressihormonimääriä ja usein tätä kautta myös kipua.
Mm edellä mainituista syistä olen osteopaattina usein hyvin kiinnostunut palleastasi ja sen mahdollisimman optimaalisesta toiminnasta. Minulla on myös paljon erilaisia keinoja tukea pallean alueen toimintaa ja sen vapautumista sekä esimerkiksi pallean optimaalista hermotusta. Tämän lisäksi tehokasta palleahengitystä voi tietenkin harjoitella myös itse.
Alla jaan oman rauhallisen harjoitukseni pallean alueen rentouttamiseksi sekä palleahengityksen tehostamiseksi: